lauantai 19. elokuuta 2017

Sadan enkelin kirkko

Varsinainen yhteinen tutustuminen Ilomantsiin ystävien kanssa alkoi evankelisluterilaisesta kirkosta, joka sijaitsee kauniilla paikalla Pappilanvaaralla. Laelta näkee Ilomantsinjärvelle. Kirkko on luterilaisittain erikoinen ja sitä kutsutaankin värikkäästä koristelustaan johtuen kuvakirkoksi. Vuonna 1796 Henrik Johan Mechelinin johdolla rakennettu kirkko on järjestyksessään viides, joten Ilomantsin seurakunnan pitkää historiaa voi ymmärtää jo sitä kautta.  
Ilomantsin kirkon koristelusta vastasi Samuel Elmgren 1830-1832. Ajatus luterilaisittain poikkeuksellisen runsaasta koristelusta on Heikki Hangan tutkimuksen mukaan saatu todennäköisesti läheisen ortodoksisen kirkon runsaasta maalauskoristelusta ja ikoneista. Samuel Elmgren maalasi kirkkoon puolensataa enkelihahmoa sekä lukuisia Raamatun kertomuksia ja henkilöitä. Hangan mukaan kirkon koristelutyyli on ainutlaatuinen. Elmgren maalasi kuvakoristelut pääosin liimaväreillä, mutta paranteli yksityiskohtia öljyvärein. Maalaustyyli edustaa kansanomaista uusklassismia ja lähimmät vastineet koristelutyylille löytyvät Ruotsista.
Kirkossa ei tarvitse jäädä miettimään mitä henkilöt ja tapahtumat esittävät, sillä jokaisen yhteydessä on teksti selittämässä aihetta. Näin kuvat toimivat opetuskuvina nykyisillekin kävijöille, mikäli esimerkiksi evankelistojen henkilöllisyyden paljastavat attribuutit ovat päässeet unohtumaan (Johannes - kotka, Matteus - enkeli, Markus - leijona, Luukas - härkä).
1840-luvulla kirkkoa korjattiin ja uudistettiin mm. lehtereitä, kuoria ja eteisiä. Tällöin myös osa alkuperäisestä Elmgrenin koristelusta jäi uuden maalipinnan alle. Korjaukset jatkuivat 1900-luvun alussa. Viipurilainen arkkitehti Juhani Viiste pyrki säilyttämään Elmgrenin maalaukset sisätilojen kunnostuksen yhteydessä. Näiden vanhojen maalausten kunnostajaksi valittiin viipurilainen taiteilija Lauri Välke. Hän maalasi kirkkoon myös lisää enkeleitä. Apuna toimi enolainen taidemaalari Eino Härkönen. Viimeisin suuri korjaus tehtin vuosina 1993-1994, jolloin puhdistettiin ja entisöitiin vanhoja maalaksia. 
Kirkko oli tosiaan värikäs ja koristeellinen muihin näkemiini luterilaisiin kirkkoihin verrattuna. 
Hyvä alku Ilomantsin turistivierailulle.

6 kommenttia:

  1. Olipas hauska nähdä nämä. Kävimme tosiaan tuossa pihalla, mutta emme menneet sisälle. Voi meitä... No, onpahan syytä lähteä Ilomantsiin joskus toistekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tuota itsekin tullut kuljettua/ajettua vaikka kuinka monen kirkon ohi pyshtymättä sisälle. Aina ei ehdi, mutta tämä oli ihan suunnitellusti vierailulistalla. :)

      Poista
  2. Wow, erikoinen, hieno, eikä yhtään niin tuttu kuin Ilomantsin ortokirkko, joka tosin sekin on minulle tuttu vain kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmat kirkot ovat kauniita. Ja molemmilla kirkoilla on jo ikääkin. Tämä oli kyllä todella erikoinen. Minusta oli hauskaa, että jokaisen kuvan yhteyteen oli kirjoitettu "selitysteksti", mitä en ole muualla nähnyt. Että varmasti Raamatun tapahtumat ja symbolit avautuvat jokaiselle.

      Poista
    2. Ovatkohan selitystektit vaikutusta ortodoksisesta ikonitaiteesta? Ikoneissahan aina on "kuvateksti".

      Poista
    3. Voihan olla, että tämäkin "kuvien tekstitys" tulee naapurikirkosta, mutta toisaalta luterilaisessakin kirkkotaiteessa oli alkuperäinen ajatus opettaa kuvilla lukutaidotonta kansaa. Tässä voi ajatella, että ollaan opetettu paitsi kuvakerrontaa myös lukemista. En osaa varmaksi sanoa. Pitäisi lukea tuo Heikki Hangan tekemä tutkimus kirkosta.

      Poista