lauantai 16. heinäkuuta 2016

Tyylikästä isosti

*Yhteistyössä Jyväskylän Kesä
Kuva: Nina Huisman/Jyväskylän Kesä.
Jyväskylän Kesään osallistuminen alkoi omalta osaltani vasta torstai-iltana, kun yliopiston Kampuksen kentälle pystytetyssä Teltassa esiintyi yksi kotimaisen musiikin tämänhetkisistä ylpeydenaiheista. Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana on genrerajoja rikkova 20-henkinen kokonaisuus, joka yhdistelee jazzia rap-musiikkiin. 
Kuva: Antti Maaninka/Jyväskylän Kesä.
Näyttävää kokoonpanoa johtaa säveltäjä-kitaristi Valtteri Laurell Pöyhönen ja Julkisen Sanan puolesta vastaavat oman alansa osaajat: Karri (Paleface) Miettinen, Lasse (Redrama) Mellberg ja Tommy (Don Johnson Big Band) Lindgren. Ideana Ricky-Tick Big Bandin & Julkisen Sanan jazzin ja rapin yhdistäminen ei ole ennennäkemätöntä, sillä Don Johnson Big Band on jo vuosia yhdistellyt musiikkiinsa jazzin ja  big bandin vaikutteita. Orkesterimielessä räppiä ja mustalaismusiikkia yhdistelee mm. samaisten miesten luotsaama GG Caravan. Se mikä on ainutlaatuista, on yhtyeen koko, räppivermeiden vaihtaminen kauluspaitoihin (tennareista ei sentään ole luovuttu) ja kappaleiden svengi. Ison kokoonpanon ja kaikkien sen osapuolten aikataulujen sovittaminen yhteen lienee vähintäänkin haasteellista, kaikilla kun on omiakin projekteja.
Kuva: Ville Munter/Jyväskylän Kesä.
Itselleni kokoonpano on mitä herkullisin, sillä olen seurannut Palefacen ja Redraman musiikkia enemmän ja vähemmän jo 2000-luvun alusta saakka. Don Johnson Big Bandin, tai lähinnä Tommy Lindgrenin, taian olen sen sijaan tajunnut vasta lähivuosina. Mies on ilmiömäinen, supernopea ja väsymätön vokalisti (musiikin Antero Mertaranta), jonka hyväntuulisuutta lavalla on ilo katsella.  Paleface sanoittaa mielestäni suvereenisti tekstejään sekä suomeksi että englanniksi, ja niissä näkyy kiinnostus kieleen ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Suomi tarvitsee tällaisia tekstejä. Redraman menestystä ulkomailla, ja ulkomaisten artistien kanssa tehtyjä yhteistöitä, on ollut hienoa seurata. Hänen kappaleensa ovat kaupallisempia kuin Lindgrenin tai Miettisen, mutta uppoaa minuun yhtä hyvin. Entisenä BSB-fanina "joutuu" aina keinumaan Clouds-kappaleen tahtiin, vaikka sen olisi kuullut sen tuhat kertaa.
Kuva: Ville Munter/Jyväskylän Kesä.
Huomaan kuitenkin hieman kasvaneeni ulos niistä voimakkaimmista räppiajoista, jonka vuoksi tämä raikkaampi tuulahdus räppiä ja jazzia tuntuu hyvältä. Jazz-improvisaatioon totuteltiin Jyväskylän Kesässä itse asiassa jo pari vuotta aiemmin. Hullaannuin ihan täysin Ricky-Tick Big Bandista! Telttaan astuessa epäilin, että mitenköhän tila toimii (happi riittää), kun kokoonpano on iso paitsi lavalla myös lavan edessä. Noh, kuumahan siellä tuli. Tunnelma oli onneksi yhtä lämmin ja sekä yleisö että bändi näyttivät jakavan saman hyvänolontunteen. Yleisö tanssi ja keinui, hurrasi ja taputti, lauloi mukana ja hymyili. Ricky-Tick Big Bandissa oli parasta paitsi hyvät kappaleet, svengaava tunnelma myös se, millainen bändi oli kokonaisuutena. Isossa joukossa on usein se ongelma, että toiset nousevat toisia merkittävämmäksi, tai että tällaisessa kokoonpanossa bändi olisi räppäreiden taustasoittaja. Näin ei kuitenkaan käynyt. Oli melkoinen elämys nauttia esityksestä, kun tilaa annetaan niin räppiosuuksille kuin ihan huikeille puhallinsoittimille. Olen yleensä enemmän jousi- kuin puhallinsoitinten ystävä, mutta nyt pääsi nauttimaan niistäkin oikeanlaisessa ympäristössä. Te jotka näitte ne soitinsoolot, tiedätte mistä puhun.
Kuva: Antti Maaninka/Jyväskylän Kesä.
Kuva: Ville Munter/Jyväskylän Kesä.
Esitys oli loppuunmyyty ja Teltassa oli Jyväskylän Kesän historian ennätysmäärä kuuntelijoita. Tästä elämyksestä saatiin nauttia huikeat kaksi tuntia! En ollut nähnyt kokoonpanoa aiemmin livenä ja mietin, että bändi olisi varmasti parhaimillaan isolla lavalla. Taisi käydä kuitenkin niin, että tämä 1000-henkinen yleisö rajatun teltan sisällä oli kokonaisuudessaan sellainen, joka halusi nähdä juuri kyseisen esityksen. Teltan sisällä vallitsi nimittäin sellainen yhteishenki ja hurmos, että yleisö sai kuulla lavalta useampaan kertaan kiitoksia. Pienemmän yleisön edessä esiintyjäkin on parhaimmillaan monella tavalla lähempänä kuulijoita. Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana julistivat keikkansa nousseen heittämällä top 5:een. Siinä oli tuleville Pori Jazzeille ja Ilosaarirockille haastetta. ;)


2 kommenttia:

  1. Kuulin tämän poppoon esityksestä sattumalta erään ulkoilmakeikan viimeiset ehkä 3 min. ja olin ihan myyty jo siinä ajassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Livenä tämä kokoonpano pitäisikin nähdä. Ei niitä soittimia voi samalla tavalla levyltä fiilistellä. Hitto että Suomessa osataan tehdä hyvää musiikkia! ^^

      Poista