sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Kohtaamisia

Jyväskylän Viitaniemessä, Viitatornin juurella, Jaroslavlin aukiolla sijaitsevassa Galleria Variantissa on 28.10. saakka Olga Malytchevan näyttely Kohtaamisia.
Inkeriläinen Olga Malytcheva muutti Suomeen vuonna 1996 ja on opiskellut maalaamista 11-vuotiaasta saakka. Hän aloitti opiskelunsa Pietarin Taidekoulussa (1977-1981) ja jatkoi opintoja vielä neljä vuotta Pietarissa, N.K. Rerihon Taideammattikorkeakoulun sisustusosastolla. Monipuolinen opintotausta antaa Malytchevalle mahdollisuuden hyödyntää kuvataiteen eri tyylejä ja tekniikoita. Hän on muotokuvamaalari, jonka töissä näkyy Pietarin Taidekoulun klassinen vaikutus.

Malytcheva on osallistunut vuodesta 1990 moniin yhteisnäyttelyihin ja hänen teoksiaan on yksityiskokoelmissa muun muassa Italiassa, Saksassa, Japanissa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Viimeisten viiden vuoden aikana hän on maalannut yli 50 muotokuvaa. Malleina on ollut paljon kulttuurin parissa toimivia henkilöitä sekä poliitikkoja.

Galleria Variantissa oleva näyttely on koottu kymmenestä muotokuvasta, jotka on maalattu pääasiassa kahden työrupeaman aikana. Ensimmäinen sarja sai alkunsa kun keskisuomalainen kulttuurimesenaatti, Kauko Sorjonen, mietti missä ovat jyväskyläläisten naisten muotokuvat. Toinen sarja syntyi miesten muotokuvista. Kauko Sorjonen valitsi kaikki maalattavat mallit lähipiiristään ja muista itselleen tärkeistä henkilöistä. Näyttelyssä olevat kymmenen muotokuvaa on tuotu näyttelyyn mallien kotien seiniltä.

Tasaisin välein asetellut muotokuvat kielivät sarjasta jo muodolla ja koollaan. Muotokuvamaalauksesta tulee ensimmäisenä mieleen presidenttien jäyhät muotokuvat (poikkeuksena Rafael Wardin muotokuva Tarja Halosesta), joissa persoona on kuin piilotettu presidenttiyden taakse. Malytcheva on kuitenkin tavoittanut kuvattavien persoonan uskottavasti. Mallit ovat rentoja, hymyileviä ja siveltimenvedot tuovat persoonaa esille vielä voimakkaammin. Vaikka mallit olivat itselleni tuntemattomia, tuntui kuin olisin kuullut heidän puheäänensä ja tiennyt heidän olemuksensa vain katsomalla maalauksia. Jokaisen muotokuvan kuvaustapa poikkeaa hieman toisistaan kuten siveltimenvedotkin. Mukana on lennokasta ja leikkisää maalaustapaa, mutta myös maltillista ja siloteltua. Kaikkia kuvia kuitenkin yhdistää se, että malli on kuvattu tarkasti ja tausta usein vain luonnosmaisesti hahmoteltu.
Olga Malytcheva: Muotokuvat everstiluutnantti Erkki Ikosesta (vas.) ja tietokirjailija, toimittaja Jorma Tuomi-Nikulasta.

Malytcheva on käyttänyt muotokuvien pohjana valokuvia, mutta hyödyntänyt myös perinteisiä istuntoja. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat varmasti auttaneet tallentamaan pieniä osia persoonista. Kehykset ovat suuri osa kokonaisuutta, sillä niiden sävymaailma tukee tai korostaa maalauksen värejä.

Jyväskylän kaupunginjohtajan (1994-2004), Pekka Kettusen, muotokuvan raitainen puvuntakki ja pieni hymynkare kielivät veijarimaisuudesta, mutta harmaanruskea sävymaailma tuo kokonaisuuteen asiallisuutta ja harmoniaa.
Lausuntataiteilijan, Jaana Polamon, muotokuva henkii rauhaa ja hyväntuulisuutta. Murrettu värimaailma tuo kuvaan fyysistä lämpöä ja taustalla oleva peili lisää syvyysvaikutelmaa.
Toimittaja, Kirsti Beckerin, muotokuva poikkeaa muusta sarjasta erittäin hempeällä ja vaalealla sävymaailmallaan. Lisäksi hän on ainoa, joka ei katso katsojaan vaan kasvot on kuvattu profiilista. Kuvassa on keijumaista tyttömäisyyttä, jota korostaa oikealta vasemmalle kulkeva musiikkia kuvaava köynnösmäinen ääninauha.

Malytcheva käyttää rohkeasti viimeistelemätöntä siveltimenjälkeä, joka jättää taiteilijan mukaan teokseen. Hän ei halua piilottaa itseään mikä muotokuvissa on usein yleistä. Muotokuvasta tulee selvitä ketä maalaus esittää, mutta valokuvantarkat kuvaustavat laittavat kyseenalaistamaan mitä uutta maalaus antaa valokuvan lisäksi. Malytcheva on taitava niin anatomian, esittävyyden kuin värienkin kanssa ja uskaltaa tuoda persoonansa esille kuvattavan rinnalle. Jokainen muotokuva paljastaa näin tavallaan jotain myös itse taiteilijasta.  

9 kommenttia:

  1. Hei pääsin seuraamaan Olgan työskentelyä 2008 Imatralla muotokuvamaalaus kurssilla, pidän Olgan muotokuvista, ne tuovat esiin mallin persoonallisuuden, kuten mainitsit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HarryArt: Sinulla on sitten paljon pidempi historia Olgan taiteen parissa :) Yleensä en ole kovin innostunut muotokuvista, mutta näköjään niistäkin voi löytää jotain uutta.

      Poista
    2. Millainen Olga oli opettajana? Vai olitteko molemmat opiskelijoina kurssilla?

      Poista
  2. Suomen Kulttuurirahasto järjesti 27.7. - 15.8.2008 Muotokuvamaalauskurssin Imatralla. Kurssin opettajina toimivat Pietarin Repin-instituutin (Pietarin taideakatemia) professorit Vladimir Pesikov, Anatoli Lukashenok ja Gennadi Manasherov. Olga oli yksi osaan ottajista, tutustuin häneen myös henkilökohtaisesti ja minä olin kuvaajana ja tein pienen videon. Olenhan minäkin maalannut noin 40 vuotta. Olen myös kierrellyt monia museoita eripuolilla maailmaa ja pidän impressionismistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HarryArt: Huh,sielläpäs on ollut varmasti upeat opettajat. Aiemmassa koulussani kehuttiin kovasti Pietarin taideakatemiaa ja sen opetusta. Siellä todella pääsee tekemisen meininkiin. Sinullakin on sitten pitkä ura ja kokemus takanasi.

      Impressionismi on yksi minunkin lempityylisuunnista. Se hetken ja valon kuvaaminen. Claude Monét <3

      Poista
    2. Katselin sinun kuvia Pariisista ja mielenkiintoisia matkakokemuksia. Minä istuin päivän Musée d'Orsay:ssä katsellen ipressionitien suuremmoisia töitä, paljon museoita ja niin vähän aikaa, ei koskaan ole tarpeeksi pitkä loma, että voisi käydä kaikissa mielenkiintoisissa paikoissa, ja matkailu avartaa lompakkoa, eli on palattava kotiin liian aikaisin. Mutta on hieno nähdä suurten mestareiden töitä omin silmin.

      Poista
    3. HarryArt: Niinpä,Pariisin museoille ei ole koskaan liikaa aikaa. Minäkin kävin Museé d'Orsayssa, mutta sen kiersimme ystäväni kanssa melko nopeasti, sillä jalat olivat jo iltapäivästä sen verran väsyneet. Eniten taisin viettää aikaa ylimman kerroksen Claude Monét'n maalausten ääressä. Siellä oli sellaisiakin maalauksia joita en ollut aiemmin nähnyt. Kerrassaan ihana kokoelma koko museo.

      Poista
  3. Kaup.joht. oli muuten Pekka Kettunen. Kuuluisuuttakin saanut Jyväskylästä lähtiessään. . .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos korjauksesta! Niin onkin Kettunen eikä Karttunen. Lähtenyt tehtävästään sen verran aikaisin etten ole ehtinyt hänestä kuulla.

      Poista